maanantai 21. toukokuuta 2018

Tanskaan ja takaisin

Otsikko tiivistää melkoisen hyvin viikonlopun. Perjantaina lähdettiin käymään Tanskassa ja eilen oltiin jo takaisin Suomessa. Aivan älyttömän kiva reissu, vaikka hyvin aikataulutetusti mentiin. Reipas meneminen ei tuntunut matkatessa, mutta arvatenkin eilen olo oli melkoisen kuitti. 

Tätä Tanskan reissua tuli kyllä odotettua pitkään. Pääsimme vierailemaan Danish Openissa ja  haettua uuden perheenjäsenen kotiin! 

Perjantaina lennettiin iltapäiväksi Kööpenhaminaan, jossa kierreltiin ja käytiin syömässä. Vietimme yön airbnb kämpässä, joka sijaitsi lähellä juna-asema. Yö oli varsin mielenkiintoinen, sillä kämppä sijaitsi myös hyvin suositulla baarikadulla ja meteli oli sitä mitä varmaan arvaattekin. 
Aamulla lähdettiin unisina, sateisessa säässä kohti juna-asemaa. Hypättiin junaan ja lähdettiin suuntaamaan kohti Horsensia. Matkan aikana sää parani ja päämäärässä aurinko paistoi. Junamatkaan meni reilu pari tuntia ja siitä jatkettiin vielä 15min matka bussilla kohti Gedved hallia. 

Danish Openiin saavuttiin kymmenen jälkeen. Oli varsin mielenkiintoista päästä seuraamaan tanskalaisten järjestämiä estekilpailuita. Tanskalaisten lisäksi paikalla oli myös paljon kilpailijoita Saksasta ja Tsekistä. Tällainen yhdessä tekeminen, yhteisen harrastuksen parissa on parasta. 
Kauaa emme ehtineet olla sisällä hallissa, kun tulevan uuden kanini kasvattaja tuli tervehtimään. Olen viestitellyt puolivuotta Charlotten kanssa ja oli mitä mukavinta päästä vihdoin näkemään hänet! Charlotte esitteli paikkoja, kaneja ja ihmisiä. Juttelimme myös Tanskan ja Suomen kilpailukäytännöistä, millaisia eroja ja yhtenäisyyksiä löytyy. Lähtökohtaisesti hyvin samalla systeemillä mennään. Suurimmat erot löytyvät Saksan ja Tsekin esteharrastuksen parista, mutta hekin kovaa vauhtia hakevat yhteistä linjaa Pohjoismaiden kanssa. 

Kilpailut kestävät kolme päivää eli vielä tänään hypätään luokkia. Me pääsimme olemaan paikalla vain lauantai iltapäivään asti. Ehdottomasti jatkossa tähdättävä siihen, että paikalla on koko viikonlopun. Eihän tuo pieni aika riitä mihinkään! Sen huomaa myös alla olevasta videosta, jonka toteutin reissusta. Aluksi yritin kuvata videota samalla kun osallistui keskusteluun ja ympärille katseluun, mutta eihän siitä tullut mitään. Ylipäätään materiaalia tuli kuvattia niin vähän, mutta ensi kerralla toivottavasti on enemmän aikaa myös videoiden kuvaamiselle.




Modigin isä Troy!



Hieno palkintopöytä, täynä mitä parhaimpia palkintoja! Tällaisia Suomeen myös!


Saksalainen estekani, joka hyppäsi hurjan suurilla ilmavaroilla! 

Hän on Modig. Nuori esteristeytysnaaras Tanskasta. 
Viime vuoden lopussa koko netti suorastaan pursusi toinen toistaan houkuttelevampia poikueilmoituksia. Olin aiemmin ihastellut Modigin vanhempia, heidän tavassaan hypätä oli sitä jotain. Kun yhtenä aamuna näin poikueilmoituksen Grån ja Troyn poikueesta, lähti kysely menemään suoralta kädeltä. Hyvätasoisista poikueista kysellään aina paljon ja siksi tietysti hieman jännitti miten käy. Onneksi hyvin pian sain myöntävän vastauksen. Sen jälkeen alkoi viikkojen odotus kuka poikanen muuttaa minulle ja onko kyseessä uros vai naaras. Siinä samalla suunniteltiin reissua Tanksaan ja muita käytännön järjestelyitä. 

Kaiken kaikkiaan tämä kanin osto sujui mitä parhaiten ja nyt Modig on täällä Suomessa. Hän on nimensä mukaisesti hyvin rohkea, mutta myös hurjan kiltti ja seurallinen. Seuraavat viikot tulevat kulumaan kotiutumiseen ja karanteenissa. Kisaikäinen Modig on jo pian, mutta kisaradoilla aloitetaan todennäköisesti vasta juhannuksen aikoihin. Mielenkiintoista nähdä mitä Modigista kasvaa!



0 kommenttia:

Lähetä kommentti

 

• Blogipohja Ipietoon | © 2017 Never forget to smile | Maija C. Suni